Hevoskasvatus

Hevoskasvatus on suunnitelmallista ja kontrolloitua hevosten kasvatus- ja jalostustoimintaa.

Hevoskasvattaja pitää yhtä tai useampaa jalostustammaa, jotka astutetaan tai keinosiemennetään säännöllisesti. Syntyvät varsat kasvatetaan vähintään vieroitusikäisiksi. Varsat voidaan myös kasvattaa pidempään ja kouluttaa tarkoitettuun käyttöönsä. Hevoskasvattajan tulot muodostuvat varsojen myynnistä.

Oriiden pitäminen edellyttää erityistoimenpiteitä ja -resursseja, joten kasvattajalla ei välttämättä ole yhtään omaa oritta. Siitosoriita pitävät sekä yksityiset esimerkiksi kilpahevosten omistajat että oriasemat. Oriasemilla asuvien orien spermaa on yleensä saatavilla myös keinosiemennykseen. Oman oriin käyttäminen säästää tammanpitäjän maksamasta astutus- tai siemennys- ja varsamaksuja. Suomen Hippoksen sääntöjen mukaan kilpailuoikeuden voi Suomessa saada vain sellainen hevonen, jonka isä on jalostukseen hyväksytty eli kantakirjattu ori; niin kutsuttu kotioripoikkeus kuitenkin mahdollistaa kilpailuoikeuden myös kantakirjaamattomien ”kotioriiden” jälkeläisille, eli hevosille, joiden molemmat vanhemmat ovat olleet saman tahon omistuksessa koko tiineyden ajan.

Siittola on useimmiten yhden rodun ja käyttötarkoituksen yksilöiden jalostamista varten perustettu suurikokoinen hevoskasvattamo, jossa voi olla jopa kymmeniä tammoja varsoineen. Pienimuotoisempaa kasvatustoimintaa harjoittavat sekä yksityiset omissa nimissään että esimerkiksi ratsastustallit tai muut yritykset. Suomen valtio on tukenut suomenhevoskasvatusta Pelson vankilassa.